Elimme Freyan kanssa jännitäviä hetkiä sunnuntaina 10.11. Pentujen laskettu aika oli juurikin tuo kyseinen päivä. Silloin tuli täyteen 66 vuorokautta astutuksesta. Freya oli kovin levoton koko sunnuntaina. Teki pesää välillä isoon Clipperin kuljetusboksiin, välillä isoon kevythäkkiin. Sitten tuli syliin makoilemaan. Vietin siis koko sunnuntaina suljetun oven takana makuuhuoneessa Freyan kanssa, muu lauma oli keittiössä toisen oven takana. Freya reagoi kaikkeen mitä pojat tekivät, kun ovi oli auki tai kiinni. Akka ei käynyt hiekkalaatikolla tai syöny sunnuntaina aikana juurikaan, mikä oli merkki lähestyvästä synnytyksestä.
Ystäväni Jenni tuli tarkistamaan Freyan illasta ja tuli pitämään samalla seuraa pariksi tunniksi. Hän lähti hieman ennen klo 23 kotia, kun mitään ei tapahtunut. Petasin itselleni pedin lattialle pentupesän viereen ja siinä hetken selasin instagramia ennen kuin olin laittamassa nukkumaan. Juurin ennen kuin olin nukahtamassa, vilkaisin vielä Freyaa. Akka istui hassussa asennossa ja selkeästi puuhasi jotain. Epäilin ensin näkemääni, kun en ilman silmälaseja näe kovin tarkasti. Laitoin yövalon päälle ja silmälasit päähän, niin Freyahan siinä supisteli. Kello oli 23.30 kun laitoin Jennille ja Freyan kasvattajalle Sannalle viestiä, että nyt alkaa tapahtumaan. Freyan supistukset tulivat säännöllisesti muutaman minuutin välein ja hieman yli puolen yön laitoin Jennille viestin, että ensimmäinen tulee häntä edellä, tuutko apuun. Ota oma avain mukaan. (Meillä on toistemme vara-avaimet kissavahteilun takia)
En kerennyt edes auttamaan Freyaa, kun ensimmäinen Jäätuulen aasa pullahti maailmaan. Toinen tuli kello 0.22. Jenni kerkesi paikalle juuri kun toinen pullahti pihalle. Akka oli hieman hämillään piippailevista patukoista, että ei tajunnut alkaa niitä putsaamaan. Kolmas syntyi puolisen tuntia myöhemmin, kello 0.53. Tätäkin kaveria autettiin, että pääsi sikiöpussista pois, Freya kun aloitti istukan syömisellä. Neljäs tuli taas hieman puoli tuntia myöhemmin, kello 1.22. Neljäs pentu oli sikiöulosteen peitossa, turkki keltaisena. Kaikki neljä pentua tulivat perä edellä, mikä on suht normaalia kissalle. Pikkuhiljaa Freya tajusi, että vinkuvia toukkia täytyy pestä ja ruokkia. Pennut eivät heti hoksanneet tarrata nisään, ja pienen maanittelun jälkeen syöminen alkoi luonnistua ja Freyakin rauhoittui syöttämään pikkuisia.
Kun pennut olivat hieman kuivahtaneet, niin pääsin puntaroimaan ipanat. Tätä ennen olin jo merkannut tussilla tassut, jotta valkoiset pötkät pystyi erottamaan toisistaan. Syntymäpäivä on 11.11.
1. pentu, painoa 101 g
2. pentu, painoa 122 g
3. pentu, painoa 106 g
4. pentu, painoa 102 g
Kaikki pennut olivat isoja, aktiivisia ja jäntäviä. Kello oli aamukolme, kun Jenni lähti kotiansa ja minä pääsin nukkumaan. Sitten aamulla kuuden maissa heräsin ilman mitään herätystä, hetken siinä ihmettelin, että missä mennään. Puntaroin pennut uudemman kerran, pennut 1, 2 ja 4 olivat jo kerryttäneet muutaman gramman painoa syntymästään. Pentu nro 3 oli taas pudottanut painoaan 3 grammaa. Pieni painonpudotus ensimmäisen vuorokauden aikana on normaalia, joten en hirveästi vielä huolestunut. Ja kun ipana oli kuitenkin aktiivinen, jäntevä ja etsi nisää pontevasti. Illasta sitten aloin jo huolestumaan, kun muut olivat jo nostaneet massaa 10 grammaa, niin 3. pennun paino laski.
Aloitin letkuttamisen ipanalle ja se sai työnimekseen Mini. Letkutin Miniä muutaman kerran ja kokeilin sitten tutin ja ruiskun avulla syöttämistä. Mini veti maidon tutin avulla täysin ongelmitta. Ensin epäilimme Jennin ja Sannan kanssa, että Minillä olisi kitalakihalkio. Se epäily häipyi nopeasti, kun Mini kuitenkin söi itse eikä maito tullut nenästä pihalle, mikä on yleistä kitalakihalkiopennuilla. Syötin Miniä 2-3h välein koko tiistain ja keskiviikkopäivän (onneksi olin lomalla), samalla nesteytin glukoosilla kaksi kertaa vuorokauteen. Keskiviikkoillasta aloitettiin antibioottikuuri, annoin pistoksen 8h välein eli yksi pistoksista piti antaa yöllä klo 4 maissa. Puntaroin Miniä joka kerta, kun syötin. Paino pysyi samassa. Maito hävisi johonkin vauhdilla, mutta Mini ei vaan kasvanut. Torstaina klo 16 maissa olin taas menossa syöttämään Miniä, niin siellä se pikkuinen oli lähes kaksi kertaa suuremman Mörssärin (2. syntynyt pentu) vieressä ja häätämässä tätä pois nisältä (Mörssäri painoi torstaina jo huimat 180g). Mini söi itse ensimmäistä kertaa sitten maanantaiaamuyön. Itsellä saattoi mennä hieman roskia silmään. Tämän jälkeen en enää antanut Minille lisämaitoa. Minin paino lähti huimaan nousuun.
Arvelu on, kun Freya istui hetken Minin päällä tämän synnyttyä, että ipana vetäisi sikiönestettä keuhkoihinsa ja se aiheutti tulehduksen. Antibiootit onneksi auttoivat nopeasti ja Mini pääsi kasvun syrjästä kiinni. Nokinenä aukaisi silmänsä jo perjantaina 4 vrk ikäisenä ja pojat viikonlopun aikana. Tyttö kannatteli päätäänkin jo tiistaina ja nyt nousee jaloilleen ja yrittää liikkua jalkojensa varassa. Pojilla ei ole kiirus mihinkään. Nokinenän nenukin sai väriä perjantaina, väri on joko ruskeanaamio tai kilpikonnanaamio kuviolla tai ilman. Epäilen, että on ruskeanaamio, kun häntä on tasaisen värinen.
Pentujen tilanne 10 vrk ikäisenä:
1. pentu, vielä työnimetön, poika, painoa 279 g, SIA ??
2. pentu, ”Mörssäri”, poika, painoa 302 g, SIA ??
3. pentu, ”Mini”, poika, painoa 219 g, SIA ??
4. pentu, ”Nokinenä”, tyttö, painoa 267 g, SIA n/f ??
Poikien väreistä ei ole vielä mitään hajua.
Lisäsin Facebookiin kissalalle omat sivut, löytyy nimellä FI Jäätuulen cattery – BAL OLH. Lisäilen sinne kuvia useammin ja lyhyempi kuulumisia.
