Siamilainen on yksi maailman vanhimmista kissaroiduista. Se on myös yksi alkuperäisistä roduista, jonka juuret juontavat aina 1300-luvun Siamiin, nykyiseen Thaimaaseen. Kissat elivät buddhalaismunkkien kanssa luostareissa, joissa näitä pidettiin pyhinä eläiminä ja vartijoina. Vain kuninkaallisilla oli lupa koskea ja omistaa siamilaisia. Siamilaisen länsimainen historia alkaa 1800-luvun lopulla, kun Englannissa järjestetyssä kissanäyttelyssä Crystal Palacessa oli näytillä siamilainen kissa.

Suomeen ensimmäiset siamilaiset tulivat toisen maailman sodan jälkeen 1940-luvulla Isosta-Britanniasta erään rahtilaivan kyydissä. Ensimmäiset siamilaiset rekisteröitiin Suomessa 1960-luvun alussa ja tästä alkoi rodun kasvatus. Alkuperäisiä värejä on neljä: ruskeanaamio, sininaamio, suklaanaamio ja lilanaamio. CFA-puolella tunnistetaan vain nämä neljä väriä edelleen, kaikki muut väri- ja kuviot ovat itämaisia lyhytkarvoja.

Siamilaisilla on safiirinsiniset silmät. Naama, tassut ja häntä värilliset. Vartalo on taas selkeästi vaaleampi. Iän myötä vartalon kontrasti voi tummeta. Luonteeltaan siamilainen on jääräpäinen, määrätietoinen ja äänekäs, mutta myös sylissä viihtyvä hurisija. Siamilainen on myös leikkisä ja varsin kekseliäs. Hyvin monessa siamilaiskodissa ovien kahvat ovat käännetty ylöspäin ja keittiönkaapistoissa lapsilukot.

Valkolaikkusiamilainen tunnettiin vielä 2010-luvun alussa nimellä Seychellien lyhytkarva (SYS), mutta FIFe yhdisti nämä kaksi rotua yhdeksi roduksi. TICA-puolella edelleen nämä kaksi on eroteltu kahdeksi eri roduksi.